Tekoäly pystyy nykyään kirjoittamaan ja kääntämään tekstejä sellaisella tasolla, että ne tuntuvat usein lähes ihmisen tekemiltä. Silti ihmisten odotetaan yhä tarkistavan ja hyväksyvän sisällöt ennen niiden julkaisemista. Miksi?
Miksi ihmisillä on yhä viimeinen sana kieleen liittyvissä asioissa? Jos tekoäly pystyy jo tuottamaan sujuvia ja tarkkoja käännöksiä, miksei se voi myös arvioida tuotoksia?
Tässä artikkelissa pohdin tätä kysymystä.Nimeni on Erika Ockelfelt, ja työnimikkeeni LanguageWirella on Senior Director of Operations Excellence, Compliance & Application Support. Olen toiminut kielipalvelualalla yli 13 vuotta, mistä suuri osa on kulunut kielen, laadun ja teknologian yhtymäkohdassa.Toivon pystyväni vastaamaan tähän kysymykseen perusteellisesti ja antamaan tietoa, jonka avulla ymmärryksesi ihmisten ja tekoälyn yhteistyöstä syvenee.
Käännösten laadun arviointi edellyttää makua – ja se on inhimillinen asia
Kieli ei ole pelkkä tuote tai jokin meistä ihmisistä erillinen asia. Kieli on eräänlainen ihmisyyden jatke. Kun nyt luet tätä itseksesi, olet vuorovaikutuksessa kielen kanssa. Jos pysähtyisit nyt kysymään itseltäsi, mitä kieltä käytät ajatellessasi, huomaisit todennäköisesti muodostavasi lauseita, käyttäväsi sanoja ja jopa soveltavasi lauseisiin kielioppisääntöjä omassa mielessäsi.
Kieli ei ole läsnä vain silloin, kun puhumme toisillemme – se on myös osa sitä, miten ymmärrämme ja käytämme omaa tietoista mieltämme.
Puhun englantia, mutta se ei ole äidinkieleni. Britti- tai amerikanenglantia äidinkielenään puhuvat todennäköisesti huomaavat, että jotkin käyttämäni fraasit ja sanat kuulostavat hiukan erikoisilta tai ”epävireisiltä”. Se johtuu siitä, että ruotsi on aivoissani ensimmäisellä sijalla ja englanti vasta toisella. Kun englannin kanssa tulee seinä vastaan, ruotsi ottaa ohjat käsiinsä. Lisäksi huomaan usein kääntäväni asioita mielessäni, vaikka en uskokaan tekeväni niin, sillä en ole aidosti kaksikielinen. Kasvoin kuitenkin kuunnellen, harjoitellen ja oppien ruotsia ne elämäni vuodet, jotka ovat kielen omaksumisen kannalta olennaisia.
Miksi jaarittelen nyt itsestäni? Koska haluan todistaa erään seikan. Kielen tuottaminen ja käyttäminen on erittäin henkilökohtainen ja sisäinen prosessi. Kieli ei ole pelkkä viestinnän muoto vaan myös identiteetin ilmaisemisen väline.
Kielen ymmärtäminen on tärkeä lähtökohta laadun arvioinnille, koska se selittää hyvin, miksi laatua on niin vaikea määritellä.
Kielen osatekijät ovat sääntöpohjaisia, mutta suuri osa kielestä ei ole. Siihen vaikuttavat konteksti ja henkilön yksilöllinen vuorovaikutus kielen kanssa. Jos saman englanninkielisen tekstin lukee äidinkielenään tanskaa puhuva henkilö, joka on asunut yli 20 vuotta Espanjassa, ja englantia äidinkielenään puhuva henkilö, joka asuu Isossa-Britanniassa, heidän arvionsa tekstistä ovat erilaiset. Kielen laatu ja kielen arviointi koostuvat sekä objektiivisista että subjektiivisista seikoista.
Subjektiiviseen arviointiin eivät vaikuta ainoastaan kontekstin helposti määritettävät osatekijät, kuten kulttuuri, viestintäväline, lähettäjä ja vastaanottaja. Siihen liittyy myös mielestäni kaikkein vaikein subjektiivinen osatekijä, jota on lähes mahdotonta mitata: maku.
Kielen tehtävä on auttaa ilmaisemaan ja kuvittelemaan asioita ja luomaan yhteyksiä. Henkilön subjektiivinen maku määrittää, toteutuuko tämä tehtävä vai ei.
Tämän subjektiivisempaa asiaa on vaikea keksiä.
Miksi emme vain määritä sääntöjä, jotta kielestä tulisi vähemmän subjektiivista?
Kielen subjektiivisuuden vähentämiseksi voimme soveltaa sääntöjä kielioppiin, oikeinkirjoitukseen ja ääntämiseen. Määritämme oikean tavan kirjoittaa tai lausua sanoja ja järjestää niitä peräkkäin, jotta ymmärrämme tiedot samalla tavalla noudattaessamme sääntöjä (ainakin teoriassa).
Pelkät säännöt eivät kuitenkaan riitä, koska kieli on muutakin kuin sanoja.
Se kattaa myös eleet, kehonkielen, äänenvoimakkuuden ja äänensävyn. Kieli ei ole olemassa tyhjiössä. Se syntyy kohdatessaan vastaanottajan. Siihen, miten omaksumme kieltä kuuntelemalla, lukemalla tai koskettamalla (pistekirjoitus), vaikuttavat kieltä käsittelevän henkilön yksilölliset aivot.
Jokaisissa ihmisaivoissa vallitsevat ainutlaatuiset ennalta määräytyneet olosuhteet. Hermosolujen yksilöllinen toiminta, luontaiset kyvyt ja älykkyys, ennakkoluulot, kokemukset ja kulttuuriset näkökulmat vaikuttavat kaikki siihen, miten omaksumme ja tuotamme kieltä.
Ihmiset ovat yrittäneet keksiä sääntöjä ja teorioita kielen monimutkaisten osatekijöiden määrittämiseksi sekä pyrkineet ymmärtämään ja ehkä kontrolloimaan sitä, mitä tapahtuu, kun kieltä käytetään viestintään.
Tämä ei kuitenkaan ole täysin mahdollista, sillä sekä lähettäjä että vastaanottaja toimivat omassa kontekstissaan, joka vaikuttaa heidän tapaansa ymmärtää ja arvioida kieltä.
Kielen käyttäjien henkilökohtaisen kontekstin (kulttuurin, iän ja kokemusten) lisäksi oma vaikutuksensa on myös kielen käytön kontekstilla (julkinen, sisäinen, yhtiökohtainen). Tällaiset kontekstit voivat tuoda laadun arviointiin uusia sääntöjä tai mieltymyksiä.
Mitä paremmin pystymme kartoittamaan kielen kontekstin osana sen arviointia, sitä lähemmäs pääsemme tilannetta, jossa pystymme sanomaan jotain kielen laadusta.
Ja pääsemme hyvin lähelle käyttämällä kielen sääntöjä. Aina jää kuitenkin jokin subjektiivinen seikka, joka on otettava huomioon, vaikka olisimme kehittyneet kuinka hyviksi määrittämään laatua.
Kukaan – ei tekoäly eikä ihminen – ei voi päättää, mitä hyvä tarkoittaa. Sen sijaan pyrimme määrittämään, mitä laadulta odotetaan.
Tämä monimutkainen kaava on se, mitä pyrimme hyödyntämään kielen laadun arvioinnissa. Laadun arviointi ei ole absoluuttista, enkä usko sen koskaan toimivan, jos tavoitteena on ”hyvä laatu”. Ei ole sellaista ihmistä tai tekoälyä, joka pystyisi päättämään, mitä on hyvä laatu kielessä. Kielen laadussa on nimittäin kyse siitä, millaista tarkoitusta se palvelee. Täyttääkö se kirjoittajan ja kohderyhmän vaatimukset? Sopiiko se kontekstiin? Tällaisiin kysymyksiin me ihmiset pystymme vastaamaan, myös tekoälyn avustuksella.
Valmisteltaessa tai suoritettaessa kielen laadun arviointia tulee kiinnittää huomiota juuri kyseisen tilanteen olosuhteisiin ja keskeisiin parametreihin. Uskon nimittäin, että kielen laatua voidaan arvioida vain tietyssä kontekstissa, tietyn ryhmän näkökulmasta tai mahdollisesti enemmistön näkemyksen (eli yleisimmän tilanteen) perusteella.
Kieli on pohjimmiltaan inhimillinen asia, eikä inhimillisyyttä voi arvottaa hyväksi tai huonoksi.
Inhimillisyys on jatkumo. Se on muovautuvaa, alati muuttuvaa ja epätäydellisyydessään täydellistä. Voimme mitata vain sitä, täyttääkö kieli tarpeemme ja odotuksemme.
Siinä tekoäly voi auttaa meitä. Syöttämällä tekoälylle parametrit, mittarit ja subjektiivisten tekijöiden painotukset voimme antaa sen hoitaa työläät, virhealttiit ja toisteiset tehtävät. Näin pääsemme itse käyttämään enemmän aikaa kiinnostaviin tehtäviin, kuten ihmisten väliseen vuorovaikutukseen, ideointiin ja luovuuteen. Tekoäly voi olla mukana prosessissa, myös laadun arvioinnissa. Ihmisten tulee kuitenkin sanella, mitä tekoäly tekee tai ei tee ja miten se sen tekee. Meidän tulee pitää ohjakset käsissämme aina, kun tekoäly antaa minkäänlaisia näkemyksiä tai viitteitä kielen laadusta. Meidän ei kuitenkaan tule keskittyä pelkästään siihen, miten jokin sana kirjoitetaan tai mikä on yleisintä. Meidän on otettava huomioon myös konteksti, käyttötarkoitus ja tuotetun kielen tavoiteltu vaikutus.
Viimeinen sana on sinulla
Tekoäly on jo nyt hyvä – ja jatkossa siitä tulee vieläkin parempi – tuottamaan meille kielellistä sisältöä. Mitä enemmän tietoa annamme sille, sitä enemmän voimme antaa sen mukauttaa kielen subjektiivisia osa-alueita. Kun syötämme tekoälymallille tietoja kontekstista, sen tuotokset vaikuttavat meistä paremmilta. Lopulta ihmislukijan on entistä vaikeampaa erottaa tekoälyn ja ihmisen tuottamia tekstejä toisistaan. Kun tekoälyn kyky tuottaa kielellistä sisältöä kehittyy, on perusteltua olettaa, että myös sen kyky arvioida kielellistä sisältöä paranee – riippumatta siitä, onko sisältö tekoälyn vai ihmisen tuottamaa. Omasta näkökulmastani keskeinen tekijä laadun parantamisessa ja mittaamisessa on se, että koko prosessi on enemmän ihmisen hallinnassa.
Käytettiin kielellisen sisällön laadun arvioinnissa sitten mitä menetelmää tahansa, tekoälyn avustuksella tai ilman sitä, viimeinen sana oikeasta laadusta kuuluu sinulle sisällön kuluttajana. Ja sinun näkemyksesi on täysin yksilöllinen.
Hyvä tai huono laatu ei ole absoluuttinen asia. Korkeintaan voimme pyrkiä miellyttämään suurinta osaa niistä ihmisistä, jotka kuuluvat kielellisen sisällön kohderyhmään.
Muuta huomioitavaa
Tekoäly voi olla tehokas tapa lokalisoida sisältöä ja arvioida käännöksen laatua, mutta sitä ei voi käyttää yksinään. Se on koulutettava ja mallinnettava huomioimaan konteksti, sanasto ja kielipari. Tekoälyn hyödyntäminen kääntämiseen ilman oikeanlaisia puitteita – kuten asiantuntijoiden osaamiseen perustuvaa ohjausta ja hallinnointia – voi toimia yksittäisissä projekteissa, mutta se ei riitä laajassa mittakaavassa.
Auttaaksemme sinua navigoimaan tekoälypohjaisen lokalisoinnin monimutkaisessa maailmassa olemme keränneet tähän muutamia lisäresursseja:
